Bitcoin (BTC)

Bitcoin on vuonna 2008 nimeä Satoshi Nakamoto käyttäneen tuntemattoman henkilön tai ryhmän luoma kryptovaluutta, jonka lohkoketju käynnistyi vuonna 2009 jolloin se julkaistuun avoimen lähdekoodin ohjelmistona.

Bitcoin on hajautettu digitaalinen valuutta, joka toimii ilman keskuspankkia tai keskeistä hallintoa, sillä se mahdollistaa siirrot käyttäjien välillä P2P-vertaisverkolla (peer-to-peer) ilman tarvetta välikäsille. Maksutapahtumat vahvistetaan verkossa toimivien solmujen (louhija) toimesta kryptografisia laskutoimituksia hyödyntäen, jonka jälkeen maksutapahtumat kirjataan julkiseen tilikirjaan, jota kutsutaan lohkoketjuksi. Bitcoineja luodaan palkkioksi louhijoille näiden laskutoimitusten suorittamisesta.

Bitcoin
Tunnetuin versio bitcoinin logosta
Yleistä
Symboli ₿ (Unicode: U+20BF)
Kaupankäyntitunnus BTC
Jaettava yksikkö satoshi, 1⁄100000000
Kehitys
Alkuperäinen kehittäjä Satoshi Nakamoto
White paper ”Bitcoin: A Peer-to-Peer Electronic Cash System” White Paper
Ensijulkaisu 0.1.0 / 9. tammikuuta 2009
Kehitystila Aktiivinen
Verkkosivut https://bitcoin.org/
Lohkoketju
Vahvistus
Hash
Louhintapalkkion jako
Louhintapalkkio 6,25 ₿
Kierrossa oleva 18 355 100 ₿ (1. toukokuuta 2020)
Kokonaismäärä 21 000 000 ₿

Historia

Verkko-osoite bitcoin.org rekisteröitiin 18. elokuuta 2008, ja 31. lokakuuta Satoshi Nakamoton nimellä julkaistiin kryptografiaan keskittyvällä postituslistalla tiedosto nimeltä Bitcoin: A Peer-to-Peer Electronic Cash System (Bitcoin: Vertaistoiminnallinen elektroninen rahajärjestelmä). Nakamoto julkaisi bitcoin-ohjelmiston avoimena lähdekoodina tammikuussa 2009. Satoshi Nakamoto -nimeä käyttäneen henkilön tai ryhmän identiteetti on edelleen tuntematon.

Bitcoinin lohkoketjuverkko luotiin 3. tammikuuta 2009 Nakamoton louhittua ketjun ensimmäisen lohkon, joka tunnetaan nimellä genesis block. Lohkoon on kirjattu teksti ”The Times 03/Jan/2009 Chancellor on brink of second bailout for banks” (The Times, 3. tammikuuta 2009, Kansleri on myöntämässä toisen pelastuspaketin pankeille). Tekstillä viitataan The Times -lehden julkaisemaan otsikkoon, ja sitä pidetään sekä lohkoketjun synnyn aikaleimana että kommenttina vähimmäisvarantojärjestelmän epävarmuuteen liittyen.

Ensimmäisen bitcoin-siirron vastaanottajana oli cypherpunk Hal Finney, joka oli luonut ensimmäisen uudelleenkäytettävän Proof of Work -konsensusalgoritmin (RPoW) vuonna 2004. Finney latasi bitcoin-ohjelmiston sen julkaisupäivänä, ja 12. tammikuuta 2009 Nakamoto lähetti hänelle kymmenen bitcoinia. Muita tunnettuja cypherpunk-taustan omaavia tukijoita bitcoinin alkuaikoina olivat b-money luonut Wei Dai ja bit goldin luonut Nick Szabo.

Lohkoketjuanalyysien perusteella on arvioitu, että Nakamoto on louhinut noin miljoona bitcoinia ennen katoamistaan vuonna 2010 hänen annettuaan verkon hälytysavaimen ja alkuperäisen koodivaraston hallintaoikeuden Gavin Andresenille, josta myöhemmin tuli Bitcoin Foundationin pääkehittäjä. Andresen otti tavoitteekseen hallinnon hajauttamisen, joka osaltaan aiheutti bitcoinin tulevan kehityksen kyseenalaistamisen verrattuna Nakamoton yksinoikeudellisiin muutoksiin sen alkuaikoina.

Kurssihistoria

Ipsum

Toiminnallisuus

Yksiköt ja jaollisuus

Bitcoinin laskentayksikkö on bitcoin, ja sen käyttämät kaupankäyntitunnukset ovat BTC ja XBT. Bitcoin käyttää Unicode-merkkiä ₿. Käytettäessä pienempiä yksiköitä puhutaan millibitcoineista (mBTC) ja satosheista (sat). Bitcoinin kehittäjän Satoshi Nakamoton mukaan nimetty pienin mahdollinen yksikkö, satoshi, on 0,000 000 01 bitcoinia, tai yksi sadasmiljoonas osa. Millibitcoin on 0,001 bitcoinia, eli tuhannesosa tai 100 000 satoshia.

Lohkoketju

Bitcoinin lohkoketju on julkinen tilikirja joka sisältää kaikki bitcoin-verkossa tehdyt siirrot sen alusta alkaen. Siirtotiedot on kirjattu lohkoihin, joista jokainen sisältää edeltävän lohkon hash-tunnuksen aina ensimmäiseen genesis block -lohkoon asti. Bitcoinin lohkoketjua pitää yllä hajautettujen louhijoiden verkosto, joka vastaanottaa siirto pyynnöt ja vahvistaa ne kryptografisia laskutoimituksia tekemällä ennen niiden lisäämistä lohkoketjuun.

Lohkoketjun itsenäisen ja riippumattoman toiminnan takaamiseksi jokaisen verkon solmun tulee ylläpitää omaa kopiotaan lohkoketjusta. Vaihtelevien, yleensä kuitenkin 10 minuutin mittaisten, aikavälien jälkeen uudet verkkoon lähetetyt siirrot hyväksytään, ja niistä luodaan uusi lohko joka lisätään lohkoketjuun kaikkien solmukohtien saatua lohkosta ilmoituksen. Näin keskitettyä toimijaa ei tarvita, ja bitcoin-ohjelmisto voi varmistaa kyseisen siirron tapahtuneen ilman pelkoa ns. tuplakäytöstä (double spending). Tavanomaisessa tilikirjassa listataan tapahtumat, mutta lohkoketju on ainoa paikka jossa bitcoinien voidaan sanoa olevan olemassa, sillä käytännössä bitcoinilla tarkoitetaan käyttämätöntä maksutapahtumaa (UTXO).

Maksutapahtumat

Maksutapahtumien määrittelyyn käytetään Forthin kaltaista ohjelmointikieltä, ja maksutapahtumat koostuvat yhdestä input-arvosta ja yhdestä tai useammasta output-arvosta. Käyttäjän lähettäessä bitcoineja tulee hänen määrittää osoitteet ja siirrettävä määrä. Tuplakäytön estämiseksi jokaisen input-arvon tulee vastata lohkoketjusta löytyvää käyttämätöntä output-arvoa. Useamman input-arvon käyttäminen samassa maksutapahtumassa viittaa useamman kolikon käyttöön.

Useamman output-arvon ansiosta yhdellä siirrolla voidaan lähettää bitcoineja useammalle eri käyttäjälle näiden omiin osoitteisiin. Kuten käteiselläkin maksettaessa, joskus maksettava summa voi olla pienempi kuin maksuun käytetty summa. Tällöin siirrossa tulee olla mukana myös ns. vaihtorahaosoite (change address) jonka kautta yli jääneet bitcoinit palautetaan siirron tekijälle. Nykyään lompakkosovellukset hoitavat tämän automaattisesti.

Maksutapahtuman suorittaminen ei teknisesti edellytä siirtokulujen maksamista, mutta käytännössä louhijat priorisoivat siirtokulut siirtoonsa sisällyttäneitä maksutapahtumia. Siirtokuluja mitataan yleensä satoshia per tavu- arvolla (sat/b), jolloin siirtokulujen hinta määräytyy siirtoon käytettyjen input- ja output-arvojen määrän mukaan.

Käyttökohteet

Kaupat ja palvelut

Sijoittaminen

Lahjoitukset

Valuutanvaihto

Uhkapelaaminen

Kritiikki ja riskit

Tekniset riskit

Taloudelliset riskit

Energiatehokkuus

Ostaminen / myyminen / kaupankäynti

Bitcoinia voi ostaa ja myydä esimerkiksi seuraavista pörsseistä:

Katso myös

Sidebar